Erasmus - Novum Testamentum - 1542

KRISTUKSEN SANAN LÖYTÄMINEN: ERASMO JA MODERNI BIBLIAN FILOLOGIAN SYNTY
Tämä harvinainen pariisilainen 1542-wiązum Novum Testamentum Erasmuselta Rotterdamista edustaa yhtä modernin filologian ja länsimaisen bibliksen kritiikin rakennusaiheista. Kyseessä ei ole pelkkä Uusi testamentti, vaan kirja, joka johti kokonaan uuden tavan lukea kirjoituksia: suora vertailu kreikkalaisiin lähteisiin, perinteisten käännösten tarkastelu ja vastaanoton tekstiin annettujen kirjoitusten auktoriteetin hylkääminen, kun sitä ei tuettu muinaisilla käsikirjoituksilla. Työnsä kautta Erasmus muuttoi Raamatun koskemattomasta tekstistä filologisen tutkimuksen kohteeksi, aloittaen älyllisen vallankumouksen, joka vaikutti sekä Protestanttiseen reformaatioon että katolisen uudistuksen. Tämä laitos, joka painettiin vain kaksikymmentäkuusi vuotta Basilian 1516 princepsin jälkeen ja jonka uskotaan olevan erasmolaisen tekstin varhaisimpia todella kannettavassa muodossa ilmeneviä ilmestymiä, todistaa uuden tiedon idean laajaa levinneisyyttä: palaaminen lähteisiin työkaluna totuuden ymmärtämisessä. Lukuisat esimerkkeihin käytön merkit säilyneessä kopiossa vahvistavat sen luonteen elävänä kirjana, jota on opiskeltu ja konsultoitu päivittäin, täyttäen täysin siirtymän keskiaikaisesta auktoriteetista kohti kriittistä renessanssin modernia aikakautta.
MARKKINAN ARVO
Erasmoksen Novum Testamentum -käännösten 1500-luvun painokset muodostavat yhden humanistisen sekä uskonnollisen keräilyn arvostetuimmista sektoreista. 1530–1540-luvun ranskalaispainosten täydelliset kappaleet nousevat yleensä 1 500–3 500 euron arvoon, ja erityisesti hyvin säilyneille, merkityille tai merkittävien historia­ kirjastojen omistamyille yksilöille ovat hinnat korkeampia. Teoksen historiallisen merkityksen katsotaan olevan yksi muotoilun klassisen kritiikin rakennuspalikoista, ja se takaa jatkuvan kysynnän humanismin, Reformaatio-historian ja renessanssin raamatun kirjallisuuden keräilijöiltä.

FYSIKAALISET OMINAISUUDET JA TILA
Myöhäisliimaus täysvaskea sidonta, käytön merkit. Kansilehden on ikuistettu kevyt koristeinen kirjailtu, grafiikkakoristeinen kehys. Dd2-kirja on sitoutunut Dd5 jälkeen. Kansilehdessä on käytön merkkejä ja käsin kirjoitettuja merkintöjä, vanhennettu ja reuna-alueelta restauroitu, joissakin kirjaimissa päällyskerroksen peittäminen. Tekstissä on lukuisia puolia ja grafiikkaa. (4), 770, 46 nn., (4). Vanhoissa kirjoissa, joilla on monivuotinen historia, voi olla joitakin epätäydellisyyksiä, jotka eivät aina näy kuvauksessa.

KOKONAISNIMI JA TEKIJÄ
Novum Testamentum.
Parisii, apud Petrum Regnault, 1542.
Desiderius Erasmus Roterodamus.

YHTEYS JA MERKITYS
Harvat kirjat voivat ylpeillä vaikutuksellaan, joka voidaan asettaa Erasmus-nimiselle Novum Testamentumille. Kun 1516 vuonna hollantilainen humanisti julkaisi Baselit kreikankielis-latinalaisen Uuden testamentin ensiversionn, hän otti käyttöön periaatteen, joka mullisti radikaalisti eurooppalaista kulttuuria: kirjoituksia piti tutkia alkuperäislähteiden kautta eikä vain vuosisatojen kertynyt tulkintaperinteen kautta. Humanistisen ad fontes -lauseen sovellus sai siis sen rohkeimman ja vallankumouksellisen toteutuksensa.
Kreikkalaisen tekstin vertaaminen latin-vanhaankäännökseen osoitti Erasmus virheitä siirrossa, varianteja ja filologisia ongelmia, jotka olivat pitkään seurasanneet Raamatun lukemista. Hänen työnsä ei tähdännyt kristillisen perinteen kumoamiseen, vaan sen puhdistamiseen alkuperäisen sanan palauttamisen kautta. Tästä syystä Novum Testamentumista tuli nopeasti 16. vuosisadan älyllisten työkalujen vaikutusvaltaisimpia.
Teoksen historiallisen merkityksen takana on laajempi kuin filologia. Lutherin hänen saksalaisen käännöksensä teksti pohjautui suoraan Erasmus-laidunvalintaan, kun taas katolilaisten ja protestanttien teologien sukupolvet omaksuivat humanistin esittelemät kriittiset kriteerit. Tässä mielessä Novum Testamentum on eräänlainen modernin eurooppalaisen kulttuurin rakennuspalikka, koska se vahvistaa, että jopa kaikkein auktoritatiivisimmat asiakirjat voivat olla historiallisessa ja kielellisessä tarkastelussa.
Tämän 1542-luvun laitoksen erityinen merkitys on myös kustannustoimittajan näkökulmasta. Toisin kuin suuria laitoksia, joita käytettiin luostari- tai yliopistokirjastoissa, tämän laitoksen kompaktin, helposti käsiteltävän muodon avulla oli mahdollista lukea yksityisesti, päivittäin ja henkilökohtaisesti. Kyseessä on luultavasti yksi ensimmäisistä oikeasti kantamisesta olevan Novum Testamentum Erasmus –laitoksista, joka on suunniteltu auttamaan tutkijoita, kirkollisia ja sivistyneitä lukijoita suoraan Scrittureiden tutkimisessa.

TEKIJÄN ELÄKERTA
Desiderius Erasmus da Rotterdam (1466–1536) oli renessanssiajan vaikutusvaltaisin humanisti. Filo-logi, teologi, kustantaja ja Kirkko-isien tutkija hän omisti elämänsä klassisten ja kristillisten lähteiden palauttamiseen. Kuten teokset Enchiridion militis Christiani, Elogio della follia ja ennen kaikkea Novum Testamentum, hän edisti uskontoa, joka pohjautuu suoran tekstien tuntemukseen, yksilölliseen tietoisuuteen ja kriittisen järjen harjoittamiseen. Hänen filologinen menetelmänsä perusti nykyaikaisen tekstikritiikin ja muokkasi syvästi eurooppalaista raamatututkimusta.

KUSTANNUSHISTORIA JA LEVIÄMISEN KIERROKSET
Novum Instrumentum omne -ensikirja ilmestyi Johann Frobenin toimesta Baseliin vuonna 1516 ja siitä on kehittynyt yksi Lännen historian vaikutusvaltaisimmista kirjoista. Seuraa useita Erasmus itse toimittamia uudistuksia vuonna 1519, 1522, 1527 ja 1535, joiden jokaisen tunnusmerkkinä olivat filologiset korjaukset ja päivitykset. Tekstin kuoltua teksti jatkoi kiertoa koko Euroopassa ja siitä tuli Uuden testamentin tutkimuksen tärkein työkalu.

Pariisin 1542-luvun laitos, Pierre Regnault'n painama, osoittaa erasmolaisen menetelmän täyden omaksumisen ranskalaisessa älyllisessä ympyrässä. Regnault kuului yhteen Pariisin merkittävimmistä painajista, jotka erikoistuivat uskonnollisiin, akateemisiin ja humanistisiin teksteihin. Tämän laitoksen pienikokoinen formaatti on erityisen merkittävä, koska se heijastaa kasvavaa tarvetta henkilökohtaiseen lukemiseen ja yksilölliseen opiskeluun. Tässä mielessä teos muodostaa arvokkaan todistuksen raamatun tiedon demokratisoitumisesta koko eurooppalaisessa Renaissance-ajassa.

BIBLIOGRAFI IA JA VIITTaukset
Adams, Catalogue of Books Printed on the Continent of Europe, E-1028 (parigien uusintatyyppien vertailut).
USTC, Universal Short Title Catalogue, n. 154626.
Renouard, Imprimeurs et libraires parisiens du XVIe siècle, vol. IV, pp. 312-318.
Darlow & Moule, Historical Catalogue of Printed Editions of Holy Scripture, vol. II, pp. 101-105.
Bezzel, Erasmusdrucke des 16. Jahrhunderts, pp. 145-152.
Benz, Die Theologie des Erasmus von Rotterdam.
Rummel, Erasmus as a Translator of the Classics.
Halkin, Erasmus. A Critical Biography.
ICCU/OPAC SBN, censimenti delle edizioni parigine del Novum Testamentum del XVI secolo.
WorldCat, Novum Testamentum, Paris, Petrus Regnault, 1542.
Pettegree & Walsby, French Vernacular Books and Humanist Printing in Sixteenth-Century Paris.
Catalogues of Early Printed Biblical Texts in European Libraries.