AA.VV. - Bybel - 1748

GRANDI BIBBIA OLANDESI DELLE STATI GENERALI TRA CALVINISMO, POTERE E STAMPA MONUMENTALE
Impavida protestanttinen hollantilainen Biblia, joka on painettu Gorinchemissa vuonna 1748, ilmentäen kulttuurin ja politiikan suurimpia myyttejä Ratifio 1700-luvun kultakauden Reformaatiossa. Tämä monumentaalinen painos kuuluisasta “Statenbijbelistä”, Dordrechtin synodin (1618-1619) virallinen käännös, on yksi niistä välineistä, joiden kautta Hollannin Tasavalta rakensi oman konfessionaalisen ja kielellisen identiteettinsä. Teos kantaa sisällään kalvinistien kotibiblia-ihanteen karun ja juhlallisen viehätyksen: vahvat typografiset merkit, hakemisto- ja sanahakemisto-osat, arjalogkiin perustuvat kaiverrukset Orange-Nassau -suvulle sekä poikkeuksellisen aikakauden sidonta puulevyillä ilman tarranmerkkejä ja metalliliitteitä. Suuret arvoiskaaviot Willem Carel Hendrik Frison om AURORIAL-kaarteen yhteydessä liittävät teoksen Orangistisen hallitsijan vallan symboliikaksi, muuttaen Kirjoituksen julkiseen auktoriteettiin, dynastian jatkuvuuteen ja moraaliseen järjestykseen. Kappale on merkitty vanhoilla käytön jäljillä, reunalukemalla ja historiallisilla restauroinneilla; se säilyttää kaiken materiaalisen voiman niistä Biblistä, joita on oikeasti luettu ja periytetty sukupolvien ajan.
MARKET VALUE
18. vuosisadan suuret hollantilaiset Biblikset araldisten kuvien kanssa ja alkuperäisessä aikakauden sidoksessa näyttävät vakaasi mutta valikoivaa markkinaa. Vertailukappaleita Statenbijbelin 1700-luvulta, erityisesti monografisessa folio-muodossa puulevy- ja alkuperäisillä raudoilla varustettuna, liikkuvat yleensä 1 000–3 000 euron välillä, mutta arvo kohoaa etenkin täysin kokonaisissa, tuoreissa tai aatelista syntyjä edustavissa kappaleissa. Todellisesti käytetyt mutta edelleen ehjät kappaleet säilyttävät vahvan kiinnostuksen biblia-keräilijöiden, protestanttikulttuurin ja hollantilaisen typografian piirissä.
FYSISET KUVAUKSET JA TILA
Aikana sidottu nahkaiseen selkäm, puiset levyt, jonka etu- ja takakannet ovat kuivutetun geometrisen koristeen ja kukkakoristeiden sisässä, alkuperäisten metallikiinnikkeiden jälkien kera. Kansilehti on kaiverrettu ja typografinen; hollannin kielinen teksti on kaksijakoinen; lukuisia rekisteröintejä, sanakirjoja ja eksegeettisiä laitteita. Läsnä on suurta araldista kuvaa Oranji-Delfti -kodin arkkitehtuuri, suulla “Je Maintiendrai”, loimut ja printsipaalinen kruunu. Selkäosassa jännitteitä vahingoittuneet urat ja kulumanaikuja. Sivut, vesitahrat, joitain tummunuksia, taitoksia, repeämiä sekä marginaalisia restaurointeja sekä käyttömerkkejä, erityisesti alun sivuilla, sopusoinnussa teoksen kotitalous- ja liturgisen luonteen kanssa. Vanhoissa kirjoissa, joiden historia ulottuu useille vuosisadoille, voi olla joitakin puutteita, jotka eivät aina käy ilmi kuvauksesta. Sivuja noin 27-nen, 684, 4-nen, 302, 4-nen, 344, 4-nen, 154; (2).

KOKONAISNIMEN JA TEKIJÄN NIMI
Bybel.
Gorinchem, Nicolaas Goetzee, 1748.
AA.VV.

YHTEYKSEN JA MERKITYKSEN KONTEKSTI
“Statenbijbel” muodostaa hollanninkielisen protestantismin keskeisen raamattutekstin. Sen alkuperä on Dordrechtin synodin päätöksessä tuottaa virallinen käännös suoraan hebreankielisistä ja kreikkalaisista lähteistä, jotta aiemmat, epävarmasti teologiset versiot voitaisiin korvata. Tuloksena syntyi Raamattu, jolla Hollannin maat ylläpitivät rooliaan samaa luokkaa kuin King James Bible englantia puhuttavassa maailmassa: ei pelkästään uskonnollinen teksti vaan kielellinen, kulttuurinen ja poliittinen perusta kansakunnalle.
Tämä 1748. vuoden painos osoittaa projektin jatkuvan Dordrechtin jälkeen yli vuosisadan. Omistuskirjoitus ja araldinen kuvitus Willem IV:lle ja Orange-Nassau -suvulle osoittavat selvästi, että Biblia oli myös suvun poliittisen legitimoinnin väline. Araldinen prinsessa, dynastiset symbolit ja juhlinnallinen kalusto siirtävät kirjan eläväksi esineeksi, joka palvelee sekä ylistystä että julkista edustusta.
Tyylikäs painatus, jossa tiheä asettelu, ristiviittaukset ja reunamerkinnät heijastavat kalvinistisen eksegetiikan perinnettä: pyhän tekstin täytyy olla tutkittava, verrattava ja tulkittava systemaattisen lukemisen kautta. Tämänkaltaiset suurikokoiset hollantilaiset kotibiblat olivat usein perheen keskus, sukupolvien ajan säilytettävänä, merkittävästi käytettynä ja julkisesti luettuna sekä perheen moraalisen perinnön varastossa.

TULOSTUS- JA LEVITYSHISTORIA
Statenbijbelin painoksia tehtiin lukemattoman paljon 1600- ja 1700-luvuilla, mutta suurin folio-kappalein araldisen varustuksen ja alkuperäisen sidoksen kera on nykyisin vaikeampi löytää ehjänä. Nicolaas Goetzee, Gorinchemissä asuva kaupunginleipureiden painaja, toimi hollantilaisen protestanttisen typografisen perinteen hyväksi, jossa korkea koostetaito ja selkeä julkaisuvalmius olivat keskeisiä. Painos heijastaa 1700-luvun Hollannin kirjasintyyliä: suurpiirteinen sivunilme, voimakas kontrasti tekstin ja marginaalien välillä, yksinkertaiset mutta juhlavat koriste- ja reliefi-kuvitukset sekä vaikuttavat juhla- ja kunnianosoituskaiverrukset. Näiden Bibliksen leviäminen edesauttoi merkittävästi modernin hollantilaisen kielen yhtenäistymistä.

BIBLIOGRAFIJA JA VIITTAA
ICCU / OPAC SBN: 1700-luvun Statenbijbelin painoksien inventaarioita.
WorldCat: käännöstekstejä “Bybel dat is de gansche H. Schrift” painettu Alankomaissa 1700-luvulla.
STCN – Short Title Catalogue Netherlands: Statenbijbelin 1700-luvun painosten merkinnät.
Darlow & Moule, Historical Catalogue of Printed Editions of Holy Scripture, osiot hollantilaisista protestanttisista Biblista.
Herbert, Historical Catalogue of Printed Editions of the English Bible and related Protestant vernacular Bibles.
Studies on the Synod of Dordrecht and the Dutch Reformed Church.