Sanazaro - Parto della Vergine - 1588

KUN JUMALAT TULIVAT ENKELIKSI: VIRGILIO KOHDISTETTU KRISTIAKSI
Yhdessä eurooppalaisen humanistisen runouden suurimmista ja yllättävimmistä ilmaisumuodoista Jacopo Sannazaron De Partu Virginis muodostaa yhden menestyksekkäimmistä yrityksistä kääntää kristinusko antiikin klassisen estetiikan kielelle. Tässä poikkeuksellisen teoksen teoksessa Kristuksen syntymä nousee Virgilialaisen eeppisyyden arvoon ja muuntaa kosmisen tapahtuman, joka kykeni yhdistämään kaksi näennäisesti sovittamatonta maailmaa: pakanoiden viisauden ja kristillisen ilmestyksen. Tämä 1588 Venetsian hieno painatus Gioliton kuuluisan ateljeen toimesta todistaa tekstin pysyvästä suosiosta, jota yli kahden vuosisadan ajan pidettiin modernin latinan runouden esikuvana. Upean puurroksellin litografian etusivun, jossa on allegorisia hahmoja, voittokehyksen ja humanistisen viisauden symboleja, johdattaa lukijan kirjalliseen universumiin, jossa Virgilion kieli asetetaan Incarnation mysteerin palvelukseen. Tämä teos ei ole ainoastaan todistus Venetsian suuresta kustannustoiminnan kaudesta, vaan myös yksi Renaissance-kulttuurisen kunnianhimon merkittävimmistä dokumenteista: osoittaa, että antiikin muodollinen täydellisyys voi tulla kristillisen totuuden välineeksi.
MARKET VALUE
Vuosisadan kuvateosten De Partu Virginis -kustannukset ovat säilyttäneet vakaan ja laadukkaan läsnäolon kansainvälisessä antiikkikaupassa. Täydelliset etusivut kappaleet, vanhalla sidoksella tai muuten hyvän säilyneessä kunnossa, ovat erityisen kysytyä humanistisen runouden, neo-latinalaisen kirjallisuuden ja Venetsian kustantamisen historiaan suhtautuvien keräilijöiden keskuudessa. Samanlaisia Giolito 1588 -kappaleita esiintyy yleensä markkinoilla 700–2 000 euron hintaluokassa, ja erityisen tuoreiden, marginaalisesti hyvillä historiallisilla alkuperäisillä kappaleilla hinnat voivat nousta. Neo-latina kirjallisuuteen Renaissance aikana suuntautuvan huomion kasvu on viime vuosina vahvistanut kiinnostusta Sannazaron teoksiin, jotka nykyään tunnustetaan yhtenä eurooppalaisen humanismin suurista runoilijoista.
FYSIKAALINEN KUVAUS JA TILA
Seuraava sidonta kartonkia. Suuri kokonaisvaltainen puurroksikuva. Arkkitehtoninen litografinen etusivu runsaassa kuvakaarrelyyrikalla varustetussa kehyksessä, late-late Renaissance -mieltymyksen mukaan. Teksti tyylikkäässä typografisessa kehyksessä. Yksilöidyt, koristeelliset litografiset initiaalit. Laaja kappale reunoja myöten, kärjessä. Joitakin fysiologisia kellertymiä ja satunnaisia tahria; toukkasilmysten reikiä. Yleisesti hyvä säilyminen, johdonmukainen teoksen iän kanssa. Sivuja (2); 136; (2).
Joissakin vanhoissa kirjoissa, joiden historia on monisata vuotta, voi olla joitakin epätäsmällisyyksiä, joita ei aina huomata kuvauksessa.
TÄYSI OTSIKKÖ - JA TEKIJÄ
Del parto della Vergine del Sanazaro Libri Tre.
In Venetia, appresso i Gioliti, 1588.
Jacopo Sannazaro.

YHDISTELMA JA MERKITYS
Harva teksti ilmentää Italian renessanssin henkeä yhtä paljon kuin De Partu Virginis. Teos syntyi humanistisen kirjaimiston visioista osoittaa, että antiikin klassisen muodonPerimäinen kulttuuri voitiin täysin omaksua ja asettaa kristillisen kulttuurin palvelukseen. Sannazaro lähestyy näin yhtä pyhimmistä teemoista kristillisessä perinteessä — Vapahtajan syntymää — käyttämällä latinan eeppisen kielen keinoja, Virgilion siun nauttimaa ylevyyttä, trokeen runollisuutta ja kosmisten kuvausten majesteettisuutta.
Tämä operaatio oli äärimmäisen rohkea. Yli vuosisadan ajan kristillinen kulttuuri katsoi pakanuuden perintöä epäilevästi; Sannazaro sen sijaan rakentaa sillan näiden kahden maailman välille. Neitsyt Maria saa eeppisten sankarien arvoisen runollisen jalouden; enkelit korvaavat Olympian jumalat; Raamatun profetiat ottavat paikan pakanoiden oraakkeleilta; pelastushistoria esitetään vanhan maailman kaikkien odotusten täyttymyksenä.
Teos vaikutti poikkeuksellisen laajasti eurooppalaiseen uskonnolliseen runouteen 1500- ja 1600-luvuilla. Sitä luettiin, tutkittiin, imitoitiin ja kommentoitiin Italiassa, Ranskassa, Espanjassa, Saksassa ja Alankomaissa. Pitkään sitä pidettiin latinan kristillisestä runoudesta vanhimmat esimerkit korkeimmalla tasolla ja se toimii innoittamana monien kirjailijoiden ja teologien sukupolville.
Erityisen merkittävä on Giolito-verenetsin kuuluisan litografisen etusivun läsnäolo, joka on todiste venetsialaisen myöhäis-katolaisuuden mausta. Klassistisen arkkitehtuurin, allegoristen hahmojen ja juhlavien kuvien ohjelma muuttaa kirjan paperiseksi monumentiksi, joka on omistettu kristillisen uskon voitolle humanismin kulttuuristen työkalujen kautta.

BIOGRAFISET TIEDOT KEHITTÄJÄSTÄ
Jacopo Sannazaro syntyi Napoliassa vuonna 1458 ja kuoli siellä vuonna 1530. Hän oli runoilija, humanisti, filologi ja yksi Italian renessanssin suurimmista kulttuurivaikuttajista. Hän kuului merkittävänä jäsenenä Pontanian Akatemiaan, toimi Napolin aragones-päähallinnon palveluksessa ja sai mainetta ennen muuta Arcadiasta, teoksesta, joka vaikutti kiistatta eurooppalaisen pastorirunouden kehitykseen. Samanaikaisesti vapaasti kirjoitetun kielen tuotannon rinnalla hän kehitti uljaasti latinankielistä kirjallisuutta, ja De Partu Virginis saavutti taiteellisen kypsyytensä huipun. Hänen maineensa levisi koko Eurooppaan, ja hänen nimensä liitettiin usein Virgilioon ja Ovidiukseen, joita pidettiin klassisten kirjallisuuksien renessanssin esikuvina.
TUTKIMUKSEN HISTORIA JA LEVINNÄSTYMINEN
De Partu Virginis nähtiin ensi kertaa vuonna 1526 ja sai välittömästi poikkeuksellisen laajan levikin. 1500-luvun kuluessa teosta julkaistiin toistuvasti suurimmissa italialaisissa ja eurooppalaisissa kustantamoissa, ja siitä tuli keskeinen teksti humanistisen koulutuksen ohjelmissa ja uskonnollisissa oppilaitoksissa.
Venetsian 1588 -kustannus kuuluu Giolito-perheen arvostettuun tuotantoon, joka oli renessanssin yksi tärkeimmistä italialaisista kustantajista. Giolito-ateljee loi ratkaisevan roolin Italian ja latinan kirjallisuuden leviämisessä, ja se auttoi määrittämään modernin kirjallisuuden kannan. Kirjainten laatu, kuvastuksen huolenpito ja Giolito-kustannusten taloudellinen kestävyys mahdollistivat Sannazaron runon saavuttaa laajan ja kulttuurisesti hienostuneen yleisön.
Ristampausten jatkuminen osoittaa teoksen poikkeuksellista asemaa katolisen vastaiskun kulttuurissa, jossa runo nähtiin täydellisenä esimerkkinä klassisen eleganssin ja uskonnollisen ortodoksian harmonisoinnista.
BIBLIOGRAFIJA JA VIITTAUDET
EDIT16, CNCE 43684.
ICCU / OPAC SBN, venetsialaisten giolitiinien kustannusten luettelot De Partu Virginis.
WorldCat, maailmanlaajuiset rekisterit Venetsiasta, Giolito, 1588.
Adams, Catalogue of Books Printed on the Continent of Europe, S-225.
Graesse, Trésor de Livres Rares et Précieux, VI, s. 247-249.
Brunet, Manuel du Libraire et de l’Amateur de Livres, V, col. 95-96.
Gamba, Serie dei Testi di Lingua, n. 890.
Tiraboschi, Storia della Letteratura Italiana, vol. VII, s. 1123-1135.
DBI – Dizionario Biografico degli Italiani, vol. 90, entry "Sannazaro, Jacopo".
Enciclopedia Italiana Treccani, entry "Sannazaro".
Lo Monaco, Jacopo Sannazaro e la poesia umanistica del Rinascimento.
McLaughlin, Sannazaro and the Neapolitan Renaissance.
Murray, The Humanist Tradition in Renaissance Italy.
Studies in Neo-Latin Literature of the Italian Renaissance.
Cataloghi storici dell'officina Giolito de' Ferrari, Venezia, XVI secolo.