Peter Johann Nepomuk Geiger (1805-1880) - Nature study of forest plants

Metsäkasvien luontotutkielman toteutti itävaltalainen taidemaalari ja kuvittaja, litografi, etsaaja ja piirtäjä Peter Johann Nepomuk Geiger (1805 Wien - 1880 Wien).

Geiger oli wieniläisen kuvanveistäjän Joseph Geigerin (1781–1814) ja hänen vaimonsa Antonia Geigerin poika. Hän oli luultavasti aluksi isänsä oppilas tai avustaja, mutta isän varhainen kuolema pakotti hänet ansaitsemaan elantonsa veistämällä. Hän valmisti erityisesti merenvahasta tehtyjä tupakkapiippujen figuratiivisia koristeita.

Hyvin suuri, yli 80 Troijan tuhoa kuvaavaa hahmoa sisältävä teos siirtyi yksityiseen englantilaiseen kokoelmaan. Hän kuitenkin siirtyi pian piirtämisen ja maalaamisen pariin, joita hän oli pääosin opettanut itse, ja opiskeli Kuvataideakatemiassa.

Kustantaja Anton Ziegler tilasi häneltä litografiakuvituksia teokseensa *Vaterländische Immortellen aus dem Gebiete der österreichischen Geschichte* (Isänmaallisia kuolemattomia Itävallan historian maailmasta), joka julkaistiin 96 taululla vuosina 1838–1840, sekä Zieglerin teokseen *Memorabilien des In- und Auslandes* (Muistelmia kotoa ja ulkomailta), jota julkaistiin vuodesta 1840 eteenpäin. Vuoteen 1848 mennessä seurasi suuri määrä muita kuvituksia, esimerkiksi Gusztáv Wenzelin *Geschichte Ungarns und Siebenbürgens* (Unkarin ja Transilvanian historia) -teokseen sekä kirjallisiin teoksiin, kuten Eduard von Bauernfeldin Charles Dickensin romaanien käännökseen. Hän maalasi myös eroottisia vesivärimaalauksia ja useita öljymaalauksia keisarillisen perheen jäsenille.[2]

Vuonna 1847 arkkiherttua Franz Joseph tilasi Geigeriltä vesivärimaalauksia Lützenin ja Iselbergin taisteluista. Vuonna 1850 Itävallan arkkiherttua Ferdinand Maximilian seurasi häntä matkalla itään, ja palattuaan hän sisällytti monia vaikutelmiaan omiin teoksiinsa (jotkut maalaukset löysivät tiensä Miramaren linnaan).

Hän oli ollut Wienin kuvataideakatemian jäsen vuodesta 1843 ja toimi siellä oikolukijana vuosina 1844–1850. Vuonna 1846 hänestä tuli ylimääräinen professori alakoulun piirustuskoulussa, ja vuonna 1849 hän sai apulaisprofessorin arvonimen. Vuosina 1850–1852 hän opetti alakoulun piirustus- ja pienoismallikoulussa. Geiger nimitettiin akatemian professoriksi vuonna 1853, ja hänen vastuulleen uskottiin iltamallinnuskurssien johtaminen, ja hän jäi eläkkeelle vuonna 1872.

Geiger loi useita teoksia keisarilliselle hoville. Hän loi arkkiherttua Ferdinand Maximilianille Johann Wolfgang von Goethen teosten pohjalta koostuvan sarjan kohtauksia, Ferdinand Maximilianille Johann Wolfgang von Goethen, Friedrich Schillerin ja William Shakespearen teosten pohjalta koostuvan sarjan sekä useita itämaista elämää kuvaavia lajityypillisiä Itävallan arkkiherttua Karl Ludwigille. Vuonna 1859 hän oli vuonna 1846 perustetun "Harjoittelevien kuvataiteilijoiden ja taiteen ystävien seuran" puheenjohtaja, ja August Sicard von Sicardsburg oli hänen varapuheenjohtajansa.

Kirjallisuus: Ptof.H. Fuchs 'Itävaltalaiset taiteilijat 1800-luvulta', Vienna, 1975.

Allekirjoitus: alle vasemmalla.

Tekniikka: öljy kartongille. Alkuperäinen kultapinnoitettu kehys.

Mittaukset: kehystämättömänä 15 3/8

Kunto: erittäin hyvässä kunnossa.