Bachibouzouk (1977) - Warhol vs Banksy vs Hirst






Maisteri kulttuurin ja taiteen innovaatiosta, kymmenen vuotta italialaisen taiteen kokemusta.
Catawikin ostaja turva
Maksusi pidetään turvassa, kunnes saat esineesi. Näytä tiedot
Trustpilot 4.4 | 122910 arvostelua
Arvosteltu erinomaiseksi Trustpilot.
Bachibouzouk (s. 1977) esittelee rajoitettuun 3/20 -painoksen Warhol vs Banksy vs Hirst -teoksen, vuodelta 2025, Belgiassa valmistettu akryylimaalaus kadulle tyylisuuntaa edustavana, kooltaan 60 x 42 cm, käsin signeerattu ja hyväkuntoinen.
Myyjän antama kuvaus
Upeaa työtä brusselsilaiselta taiteilija Bachibouzoukilta.
Tässä sarjassa brusselsilainen taiteilija Bachibouzouk leikkii taidehistorian kanssa kuin liian utelias lapsi, joka olisi saanut käsiinsä museon ja maalaustikun. Näiden 'Tomato Soup Can' -teosten kautta hän järjestää iloisen, mutta uskomattoman törmäyksen kolmen nykytaiteen jättiläisen välillä: Warholin, Banksyn ja Hirstin. Pop, kaupunkilainen ja kliininen tricentrisimi, joka on käsitelty spraymaalilla, kuten vain Bachibouzouk osaa tehdä.
Alkuperäinen lähtökohta on tietenkin Banksyn juliste, joka on jo itsessään viittaus (tai viittauksen viittaus) ikoniseen Andy Warholin Campbell’s Soup -teokseen. Bachibouzouk liukuu mukaan kuin neljäs muskettisoturi, mutta aseinaan ei miekan sijaan pisteet — nämä Damien Hirstin tunnetut pakkomielteiset pisteet, jotka hän asettelee huolellisesti jokaiseen tölkkiin. Tuloksena on dialogi kolmen estetiikan välillä, joista kukaan ei alun perin tarvinnut keskustelukumppania… mutta yhdessä ne alkavat puhua kovaa ja jopa nauraa.
Aerosolit, huolellisesti valittuina eloisasta paletista, rikkovat taiteen työpajojen liian varovaisen perinnön. Jokainen väri vaikuttaa julistavan: «Entä jos nykytaide lopettaisi itsensä vakavasti ottamisen kolmeen minuuttiin?»
Mutta huumorin takana on todellinen ajatus: Bachibouzouk kyseenalaistaa taiteellisten ikonien teollisen toiston. Mihin symboli muuttuu, kun sitä kopioidaan, sitten kopioidaan kopio, ja lopuksi maalataan uudelleen jo valmiiksi muokattujen viitteiden päälle? Ehkä jotain rehellisempää: teos, joka hyväksyy, ettei se ole syntynyt yksin, vaan kulttuurisen hälinän, kuvien ja kiertojen karnevaalin keskellä.
Yhdistämällä näitä viitekerroksia taiteilija muuttaa tölkin — arkisen esineen, kulutuksen symbolin, pop-fetissin — metaforaksi aikakaudestamme, joka on kyllästetty: kaikki on jo nähty, remiksattu ja johdettu… ja silti, erään yksilöllisen eleen (ja muutaman hyvän suihkauksen) avulla, jotain uutta nousee esiin. Aivan kuin pyörimällä peilipalatsissa lopulta näkisi oman heijastuksensa.
Leikkisästi, hieman ilkikurisesti ja iloisesti kirkkaasti, Bachibouzouk muistuttaa meitä siitä, että taide on ehkä ennen kaikkea leikkiä: vakavaa leikkiä, kyllä, mutta kuitenkin leikkiä. Ja tässä leikissä hänen Tomato Soup Can -teoksensa ovat ne osat, jotka saavat kaikki lukot aukeamaan.
Upeaa työtä brusselsilaiselta taiteilija Bachibouzoukilta.
Tässä sarjassa brusselsilainen taiteilija Bachibouzouk leikkii taidehistorian kanssa kuin liian utelias lapsi, joka olisi saanut käsiinsä museon ja maalaustikun. Näiden 'Tomato Soup Can' -teosten kautta hän järjestää iloisen, mutta uskomattoman törmäyksen kolmen nykytaiteen jättiläisen välillä: Warholin, Banksyn ja Hirstin. Pop, kaupunkilainen ja kliininen tricentrisimi, joka on käsitelty spraymaalilla, kuten vain Bachibouzouk osaa tehdä.
Alkuperäinen lähtökohta on tietenkin Banksyn juliste, joka on jo itsessään viittaus (tai viittauksen viittaus) ikoniseen Andy Warholin Campbell’s Soup -teokseen. Bachibouzouk liukuu mukaan kuin neljäs muskettisoturi, mutta aseinaan ei miekan sijaan pisteet — nämä Damien Hirstin tunnetut pakkomielteiset pisteet, jotka hän asettelee huolellisesti jokaiseen tölkkiin. Tuloksena on dialogi kolmen estetiikan välillä, joista kukaan ei alun perin tarvinnut keskustelukumppania… mutta yhdessä ne alkavat puhua kovaa ja jopa nauraa.
Aerosolit, huolellisesti valittuina eloisasta paletista, rikkovat taiteen työpajojen liian varovaisen perinnön. Jokainen väri vaikuttaa julistavan: «Entä jos nykytaide lopettaisi itsensä vakavasti ottamisen kolmeen minuuttiin?»
Mutta huumorin takana on todellinen ajatus: Bachibouzouk kyseenalaistaa taiteellisten ikonien teollisen toiston. Mihin symboli muuttuu, kun sitä kopioidaan, sitten kopioidaan kopio, ja lopuksi maalataan uudelleen jo valmiiksi muokattujen viitteiden päälle? Ehkä jotain rehellisempää: teos, joka hyväksyy, ettei se ole syntynyt yksin, vaan kulttuurisen hälinän, kuvien ja kiertojen karnevaalin keskellä.
Yhdistämällä näitä viitekerroksia taiteilija muuttaa tölkin — arkisen esineen, kulutuksen symbolin, pop-fetissin — metaforaksi aikakaudestamme, joka on kyllästetty: kaikki on jo nähty, remiksattu ja johdettu… ja silti, erään yksilöllisen eleen (ja muutaman hyvän suihkauksen) avulla, jotain uutta nousee esiin. Aivan kuin pyörimällä peilipalatsissa lopulta näkisi oman heijastuksensa.
Leikkisästi, hieman ilkikurisesti ja iloisesti kirkkaasti, Bachibouzouk muistuttaa meitä siitä, että taide on ehkä ennen kaikkea leikkiä: vakavaa leikkiä, kyllä, mutta kuitenkin leikkiä. Ja tässä leikissä hänen Tomato Soup Can -teoksensa ovat ne osat, jotka saavat kaikki lukot aukeamaan.
