Anne-Gédéon - Le diable dans un bénitier - 1784

Prima Edizione

Anne-Gédéon, Marquis de Pellepore

Paholainen pyhässä paikassa.
Ja panssaripoliisin GAZETIER CUIRASSÉ:n muodonmuutos kärpäseksi, tai herra Receveurin, Pariisin poliisin tarkastajan, St. Louisin ritarin; yritys perustaa Lontooseen poliisin, joka muistuttaa Pariisin poliisia.
Omistettu Monseigneur le Marquis de Castriesille; meriministeri ja valtioneuvos, jne. jne. jne.
Revû, korjattu ja laajennettu herra l'Abbé Aubertin, kunniakonsulin valvonnassa.
Kirjoittanut Pierre Le Roux, Suurnopeusinsinööri.
Pariisissa, kuninkaallisen painotalon toimesta, kuninkaan hyväksynnällä ja privilegialla.

21,5 x 13,8; s. 123

Le Diable dans un bénitier on satiirinen ranskalainen teos, joka julkaistiin vuonna 1784 ja sijoittuu aikansa sosiaalisen ja poliittisen kritiikin kontekstiin. Kirja antaa heti alussa epävirallisen ja provosoivan sävyn, joka on tyypillinen 1700-luvun kriittiselle kirjallisuudelle.
Kirjoittaja Pierre Le Roux, joka esittäytyy nimellä 'Ingegnere dei Grandi Cammini', käyttää ironista kerrontaa kritisoidakseen aikansa ranskalaista yhteiskuntaa, erityisesti poliittisia ja uskonnollisia instituutioita. Juoni keskittyy hahmoon nimeltä 'Gazetier cuirassé en mouche', joka vaikuttaa olevan eräänlainen metamorfosiksi tai muodonmuutokseksi kokenut hahmo, ja edustaa todennäköisesti satiiria julkisuuden henkilöistä tai vaikutusvaltaisista hahmoista.
Teos on omistettu 'Marquis de Castries'ille, ranskalaiselle poliitikolle ja aateliselle, joka toimi myös ministerinä ja valtiovarainministerinä. Omistuskirjoitus saattaa viitata peiteltyihin kritiikkeihin aikakauden eliittiä kohtaan, erityisesti johtavaa luokkaa ja sen ristiriitoja. Teksti sisältää myös kritiikin Pariisin poliisin auktoriteettia ja oikeudenhoitoa kohtaan, mikä ilmenee fiktiivisen hahmon 'Receveur' kautta, joka on toinen keksitty henkilö.
Teos on oikea ja uudelleen tarkasteltu Abbé Aubertin toimesta, joka auttaa antamaan julkaisulle oppineen ulottuvuuden. Julkisuuden henkilöiden nimien ja sosiaalisten sekä taloudellisten viitteiden läsnäolo tekee selväksi, että tekijä tarkoitti teosta satiirina Ranskan 1700-luvun poliittisesta, sosiaalisesta ja uskonnollisesta elämästä.
Kirja esittää ironisen ja purevan kritiikin monista aikakauden ranskalaisen elämän piirteistä. Tarina vaikuttaa pyörivän tapahtumien ja hahmojen ympärillä, jotka edustavat korruptiota, sosiaalisia epätasa-arvoja ja valtataistelua, kaikki esitettynä paradoksaalisessa ja paikoin absurdeissa narratiivissa. 'Gazetier cuirassé en mouche' -hahmo saattaa symboloida toimittajaa, tiedustelijaa tai hahmoa, joka edustaa poliittisen järjestelmän ja julkisen mielipiteen tekopyhyyttä. Tämän hahmon muodonmuutos joksikin oudoksi ja groteskiksi viittaa vääristyneeseen ja muuntuneeseen maailmaan.
Kirjan sävy on vahvasti satiirinen, ja sen kritiikki kohdistuu erityisesti poliisiin, oikeuslaitokseen ja vallassa olevaan eliittiin. Kirjailija käyttää huumoria ilmaistakseen halveksuntansa järjestelmää kohtaan, jonka hän katsoo epäoikeudenmukaiseksi ja korruptoituneeksi, mutta tekee sen vakavan kielen kautta, jossa on hienovaraista ironiaa.
Teos, vaikka käsittelee raskaita teemoja kuten politiikkaa ja uskontoa, onnistuu säilyttämään keveyden paradoksisen tyylinsä kautta, tehden siitä ei vain yhteiskunnallisen kritiikin välineen, vaan myös kirjallisen pelin absurdiudesta.