Galeno - Second Livre de Galien - 1558

Hematoomit, turvotukset, kasvaimet ja muita ruumiillisia vaivoja: Galeno päivittäiseen käyttöön
1500-luvulla, erityisesti käytännön tekijöille tarkoitetuissa kansankielisissä käännöksissä, oli hyvin yleistä painattaa vain toinen kirja, jonka katsottiin olevan välittömästi hyödyllisimmillään arkipäivän käytössä.
Toinen Galeni Glaukolle -kirja ei ole puutteellisen teoksen toinen volyymi, vaan konseptuaalisen diptykon toinen osa, joka välitettiin itsenäisesti ja jota renessanssinaikana usein painettiin erikseen.
Pergamonin Galenos kirjoitti kaksi erillistä kirjaa, jotka olivat osoitettu Glaukokselle:
Ensimmäinen kirja käsittelee apostematioiden yleisiä syitä (kasvaimia, turvotuksia, tulehduksia) teoreettisemmällä ja fysiopatologisella lähestymistavalla.
Toinen kirja käsittelee sen sijaan jo muodostuneiden paiseiden luokitusta, etenemistä ja hoitoa: se on kliinisin, käytännöllisin ja lääkärin kannalta hyödynnetävä osa.
Ensimmäinen kirja kiersi erillään, tai sitä ei käännetty, tai se upotettiin laajempiin galenisiin kokoelmiin latinaksi.
Lyonsin kontekstissa Second Livrea pidettiin terapeuttisesti omavaraisena, ja siksi editorialisesti houkuttelevana myös itsenäisesti.
Tämä harvinainen ja hieno lionilainen painos vuodelta 1558, Second Livre de Galien à Glaucon, edustaa yhtä renessanssin Galenos Pergamolaisen ranskaksi kirjoitetun vastaanoton merkittävimmistä hetkistä. Kommentoinut Martin Akakia ja kääntänyt Guillaume Chrestien, teos tekee siitä mahdollisimman laajan yleisön lääketieteelliselle puhujalle yhden galenisen patologian perusteksteistä, omistetun apostemaatioille ja niin sanotuille “luontoon nähden vastakkaisille kasvaimille”. Tulostettu Lyoniessa Benoît Rigaud ja Jean Saugrainin toimesta, tämä painos sijoittuu viidesnanen vuosisadan lionelaisen kustannuskauden sydämeen, jolloin lääketiede, filologia ja kliininen käytäntö kohtaavat korkealaatuisessa typografiassa ja vankassa ammatillisessa suunnassa. Kirja todistaa vielä syvästi teoreettisen lääketieteen, mutta jo suunnannut kohti konkreettista sairastuvan kehon hallintaa.
markkina-arvo
Antiikkimarkkinoilla 1500-luvun ranskalaiset Galeni-teokset, erityisesti Lyonissa painetut ja nimenomaan käytännön lääkäreille tarkoitetut, säilyttävät vankan ja laadukkaan kysynnän. Tässä tapauksessa hyvä sisäinen tuoreus, tekstin täydellisyys, vellum-sidonta takakannesta hyvin tehtynä sekä julkaisun suhteellinen harvinaisuus mahdollistavat teoksen kaupallisen arvon asettamisen nykyisessä Euroopan markkinaympäristössä noin 1 200–1 600 euron välille, mahdollisine vaihteluineen keräilijöiden kiinnostuksen mukaan Renessanssin lääketieteen kansankielisellä kielellä ja Lyonin tuotannolla.

FYSISELLINEN KUVAUS JA TILA - TÄYDELLINEN
1500-luvulla, erityisesti käytännön ammattilaisille tarkoitetuissa kansankielisissä käännöksissä, oli hyvin yleistä painattaa vain toinen kirja, jonka katsottiin olevan välittömästi hyödyllisempi arkisessa käytössä; ensimmäinen kirja kiersi erikseen, tai sitä ei käännetty ollenkaan, tai se upotettiin laajempiin galenisiin kokoelmiin latinaksi.
Kokonahkainen sidonta selkämykseltä. Omistuskirjoitukset poistettu etusivulta. Joitakin sivutukseen liittyviä virheitä, jotka johtuvat painatuksesta—aikakauden Lyonin painoksissa ei harvinainen ilmiö—sekä satunnaisia kellastumia. Vanhoissa kirjoissa, joiden historia ulottuu useille vuosisadoille, voi esiintyä joitakin puutteita, jotka eivät aina käy ilmi kuvauksessa. Pp. (4); 242; 8nn; (8).

FULL TITLE AND AUTHOR
Galenoksen toinen kirja.
Lyon, Tekijät Benoît Rigaud ja Iean Saugrain, 1558.
Galenos Pergamonilainen.

Konteksti ja merkitys
Galenoksen traktatti Glaukonille on keskeisessä asemassa muinaisen patologian teorian piirissä, käsitellen apostematioiden teemaa näkyvän ja ruumiillisen ilmentymän kautta sisäisten humoorien epätasapainosta. Sen leviäminen XVI vuosisadan ranskan kielellä vastaa kasvavaa tarvetta käytännölliselle lääketieteelle, joka perustuu klassiseen auktoriteettiin mutta sovellettavissa päivittäiseen kliiniseen käytäntöön, ei pelkästään latinan yliopistollisen maailman ulkopuolella. Lyon, eurooppalaisen lääketieteen ja farmasian painamisen solmukohta, vakiintuu tämänlaisten julkaisujen ihanteelliseksi paikkaksi, jotka pystyvät yhdistämään oppineen kurinalaisuuden, ilmaisun selkeyden ja ammatillisen hyödyn. Vuoden 1558 painos osoittaa Galenosen täyden integroitumisen renessanssien lääketieteelliseen tietoon ei ajan vanhan kirjoittajana, vaan elävänä oppaana sairauksien ymmärtämiseen, luokitteluun ja hoitoon.

Kirjoittajan elämäkerta
Pergamonin Galenos syntyi vuonna 129 jaa. ja kuoli noin vuonna 216 jaa. Hän oli lääkäri, kirurgi ja filosofi, jota pidetään yhdessä Hippokrateen kanssa länsimaisen lääketieteen perustajana. Hänen teoriapohjainen järjestelmänsä, joka perustui humoreiden tasapainoon, anatomiaan ja kliiniseen havainnointiin, hallitsi eurooppalaista ja islamilaista lääketiedettä yli tuhat vuotta. Renessanssissa hänen teoksistaan tuli laajan käännös-, kommentointi- ja levityksen liikkeen keskus, ja niistä tuli yliopistollisen lääketieteen opetuksen sekä ammatillisen käytännön kulmakivet.

Tulostushistoria ja levikki
Lyoniin Galenon teosten 1500-luvun painokset olivat lukuisia, mutta niitä ei säilynyt tasaisesti, sillä ne oli tarkoitettu lääkäreiden, kirurgien ja apteekarien tiheyteen käyttöön. Benoît Rigaudin ja Jean Saugrainin typografinen yhteistyö varmisti laajan levittäytymisen ja luotettavan typografisen laadun, erityisesti keskityen lääketieteellisiin teksteihin kansankielellä. Täydelliset ja hyväkuntoiset kappaleet ovat nykyään huomattavasti harvinaisempia kuin alkuperäinen tuotanto, myös sen vuoksi, että näihin teoksiin liittynyt ammatillinen kuluminen oli suuri.

BIBLIOGRAFIA JA LÄHTEET
Durling, R. J., Galen: A Bibliography of Early Editions and Translations, London, 1961, liittyvät 1558:n ranskankieliseen painokseen.
USTC, Lyonin Galenon painosten rekisteri, Lyon 1558.
ICCU – OPAC SBN, galenisten käännösten kansankieliset merkinnät.
BnF, tiedotteita koskien Benoît Rigaudia ja Jean Saugrainia.
Siraisi, N. G., Keskiaikainen ja varhaisaikakauden lääketiede, Chicago, 1990, s. 140–158.
Wear, A., Knowledge and Practice in Early Modern European Medicine, Cambridge, 2000, s. 67–72.