Omero - Opera Omnia - 1650

Mielenkiintoinen kaksikielinen painos kahdesta runosta: Kaksi kohtaloa, sodan ja paluun, Achille ja Ulisse.
Tämä seitsensadan lopun ajan Homeroksen teosten painos Amsterdamissa Johann Ravesteinin toimesta palauttaa lännen perustajana toimivan runoilijan esiin suurella symbolisen ja filologisen tietoisuuden rakenteella. Projekti jakautuu tosiaankin kahteen erilliseen nidokseen: toisaalta Oper Omnia, joka kerää Iliasin sekä siihen perinteisesti liitetyn pienempien tekstien kokoelman; toisaalta kokonaan Odyseian omistavan erillisen nidon, joka on eristetty itsenäiseksi runoiksi paluusta, oveluudesta ja älykkyydestä. Tämä valinta heijastaa kypsää käsitystä Homeros-kanonista, perustuen tematiikkaan sodan runon ja nostoksen runon välisessä erottelussa, ja heijastaa lukemisen perinnettä, joka on jo vahvasti juurtunut eurooppalaiseen humanismiin. Teksti kreikkalaisena on mukana sanasta sanaan -tarkka latinalainen käännös, Henri Estienneen liitetyn filologisen tradition tiukan menetelmän mukaan, tarkoitettuna kieliopillisen ja tulkinnallisen tutkimuksen välineeksi eikä kirjallisena välitystapana.
markkina-arvo
1600-luvun täydelliset Omeron painokset kreikkalais-latinalaisella rinnakkaistekstillä, erityisesti kun ne on jaettu kahteen erilliseen nideseen ja säilytetty aikakauden sidoksissa, pysyvät vakaana läsnäolona Euroopan antiikkimarkkinoilla. Täydelliset ja oikein kollaatioidut kappaleet sijoittuvat yleensä 1 400–1 600 euron hintahaarukkaan, ja niihin voi tulla lisäarvoa erityisen tuoreille, hyvin säilyneille tai merkittäviä alkuperäisiä tiedonhaaroja omaaville kappaleille.

Fyysinen kuvaus ja kunto
2 voluumea. Aikakauden pergamenttiset nidikkeet selkämyksillä käsin kirjoitettujen otsikoiden kera. Sivut, joissakin kellastumia, kellertymiä ja käytön merkkejä, jotka ovat yhdenmukaisia akateemisessa yhteydessä pitkään käytössä tehtyyn katseluun. Toinen nide sisältää etusivulle lisätyn päivämäärän alkuperäisenä vuotena 1648, mikä on 1600-luvun yleinen kustannustoiminnan käytäntö käytön edistämiseksi tämän painoksen kaupallistamisessa. Vanhoissa kirjoissa, joilla on monivuotinen historia, voi olla joitakin puutteita, joita ei aina ole havaittu kuvauksessa.
Kollaatio: Osa I: S. (2); 16 s.; 896; 14 s.; (4). Osa II: (2); 804; 68; 40 s.; (2).

FULL TITLE AND AUTHOR
Osa I: Homeri Opera Omnia. Iliadis
Amsterdamissa, Joannes Ravesteinin luona, 1650.
Osa II: Homerin Odysseia.
Amsterdamissa, Joannes Ravesteinin luona, 1650.

Konteksti ja merkitys
Painos sijoittuu Pohjois-Euroopan suurten protestanttisen klassisen kirjallisuuden kenttään, jossa 1600-luvulla Amsterdamista tuli yksi Kreikan tekstien painatuksen ja levityksen keskeisimmistä keskuksista. Odysseian erottaminen Osasta Oma Eroa (Opera Omnia) ei vastaa pelkästään käytännöllistä tarvetta, vaan heijastaa täsmällistä rakenteellista lukutapaa homerisen ainetta koskien: Ilias ja pienemmät tekstit ilmentävät väkivallan, kohtalon ja sotilaallisen yhteisön runoutta, kun taas Odysseia nousee itsenäiseksi tarinaksi oivokkuudesta, selviytymisestä ja yksilöllisestä paluusta. Ad verbum -latinalainen käännös, joka liittyy Estienne-filologiseen perinteeseen, korostaa semanttista ja syntaktista yhteneväisyyttä kreikan kieleen, tehden teoksesta keskeisen työkalun Omeron kielenopetuksessa ja kielitieteellisessä tutkimuksessa nykyaikaisessa Euroopassa, koulu-, yliopisto- ja filologisessa kontekstissa.

Kirjoittajan elämäkerta
Omero on antiikin kreikkalaisen eeppisen runouden esikuva, perinteisesti sijoitettu VIII:n ja VII:n vuosisadan eaa. välille. Hänelle liitetään Iliadi ja Odysseia, länsimaisen kirjallisuuden perustat, sekä joukko pienempiä teoksia. Hahmo, joka on myytin ympäröimä ja joka on ollut vuosisatojen kestävä kiistan kohteena hänen identiteetistään ja teostensa synnystä, Omero edustaa eeppisen runouden sekä sankarillisen kertomuksen alkuperää ja pohdintaa kohtalosta, sodasta, matkasta ja ihmisen identiteetin rakentamisesta.

Tulostushistoria ja levikki
Teos julkaistiin alun perin vuonna 1648 ja esiteltiin uudelleen vuonna 1650 uudella vuosiluvulla otsikkosivulla, mikä oli yleinen käytäntö 1600-luvun kustannustoiminnassa tuotteen kaupallisen elinkaaren pidentämiseksi. Johann Ravestein toimi dynaamisessa ja kansainvälisesti suuntautuneessa kustannusalassa, herkkänä luotettavien kreikkalaisten tekstien akateemiselle kysynnälle. Levikki suuntautui ennen kaikkea Alankomaihin ja Pohjois-Europan tärkeimpiin yliopistokeskuksiin; nykyisin kahden niteen täydelliset kappaleet, asianmukaisesti yhdistetyt, ovat suhteellisen harvinaisempia kuin alkuperäinen tuotanto.

BIBLIOGRAFIA JA LÄHTEET
Schweiger, A. F., Klassisen bibliografian käsikirja, Leipzig, 1834, I osa, s. 158.
Fabricius, J. A., Bibliotheca Graeca, Hampuri, 1705–1728, vol. I, kokoelma 1–25.
Graesse, J. G. T., Trésor de livres rares et précieux, Dresden, 1859–1869, osa IV, s. 366–368.
Brunet, J.-C., Kirjakauppiaan ja kirjan ystävän käsikirja, Pariisi, 1860–1865, nide III, s. 274–276.
Renouard, A. A., Annales de l’imprimerie des Estienne, Paris, 1843, s. 298–305.
van Selm, B., Dutch Printing and Publishing in the Seventeenth Century, Leiden, 1987, s. 121–134.
ICCU – OPAC SBN: merkinnät 17. vuosisadan homeristen painatteiden kreikaksi ja latinaksi (tarkistettavaa).