Montiel (1985) - "AUREUM"






Hänellä on kandidaatin tutkinto taidehistoriasta ja maisterin tutkinto taiteen ja kulttuurin johtamisesta.
Catawikin ostaja turva
Maksusi pidetään turvassa, kunnes saat esineesi. Näytä tiedot
Trustpilot 4.4 | 129542 arvostelua
Arvosteltu erinomaiseksi Trustpilot.
Montiel (1985), AUREUM, 2026, alkuperäinen akryylimaalitus, 65 × 81 cm, merimaisema, nykyaikainen tyyli, käsin allekirjoitettu, erinomaisessa kunnossa, suoraan taiteilijalta.
Myyjän antama kuvaus
"AUREUM" 81 × 65 cm
Kultakalo, joka tunnetaan latinaksi näin, ei ui vedessä vaan valossa. Sen keho ei heijasta maailmaa, vaan muuttaa sen. Jokainen suomu on pysähtynyt auringon kappale, elävä raha, joka haastaa ajan painon. Se ei ole olento eikä esine, vaan symboli: yltäkykyys, joka hengittää; halu, joka liukuu äänettömästi.
Kankaalla tausta hajoaa syviin, lähes äärettömiin varjoihin, jotta kultakin ei vain kimaltele, vaan nousee ilmaisuna esiin. Kultakala etenee kiireettä, lepääen todellisuuden ja unelman välissä. Sen liike on pyöreä, ikuisuuteen ulottuva, kuin se piirtäisi pyrstöllään näkymättömän äärettömyyden muodon.
Se ei edusta aineellista rikkautta, vaan sisäistä rikkautta: intuition, mielikuvituksen, toivon, joka pysyy rohkeasti myös sameissa joissa. Kultainen ei ole pelkkä väri; se on henkinen energia, nestemmäisessä muodossa oleva tuli. Sen valo syntyy siitä ja palaa siihen, sulkien pyhän kierron.
Kultakalo on syvyyden vartija. Se asuu tiedottomuuden tiloissa, missä ajatuksilla ei vielä ole nimeä. Katsominen muistuttaa, että pinnan alla on aina jotain hehkuvaa, valmiina löydettäväksi."
"AUREUM" 81 × 65 cm
Kultakalo, joka tunnetaan latinaksi näin, ei ui vedessä vaan valossa. Sen keho ei heijasta maailmaa, vaan muuttaa sen. Jokainen suomu on pysähtynyt auringon kappale, elävä raha, joka haastaa ajan painon. Se ei ole olento eikä esine, vaan symboli: yltäkykyys, joka hengittää; halu, joka liukuu äänettömästi.
Kankaalla tausta hajoaa syviin, lähes äärettömiin varjoihin, jotta kultakin ei vain kimaltele, vaan nousee ilmaisuna esiin. Kultakala etenee kiireettä, lepääen todellisuuden ja unelman välissä. Sen liike on pyöreä, ikuisuuteen ulottuva, kuin se piirtäisi pyrstöllään näkymättömän äärettömyyden muodon.
Se ei edusta aineellista rikkautta, vaan sisäistä rikkautta: intuition, mielikuvituksen, toivon, joka pysyy rohkeasti myös sameissa joissa. Kultainen ei ole pelkkä väri; se on henkinen energia, nestemmäisessä muodossa oleva tuli. Sen valo syntyy siitä ja palaa siihen, sulkien pyhän kierron.
Kultakalo on syvyyden vartija. Se asuu tiedottomuuden tiloissa, missä ajatuksilla ei vielä ole nimeä. Katsominen muistuttaa, että pinnan alla on aina jotain hehkuvaa, valmiina löydettäväksi."
