Confucius | [Anonyme] [les Père Couplet, Herdtrich, Intorcetta et Rougemont] [Simon Foucher et, - La Morale de Confucius, Philosophe de la Chine. Suivi de : Lettre sur la Morale de Confucius, - 1688

Anonyymi [les Père Couplet, Herdtrich, Intorcetta ja Rougemont] [Simon Foucher ja, ehkä, toimittaja Jean de Labrune] [Kiina | China]

Confuciuksen moraali, Kiinan filosofiasta.

Amsterdamin, Pierre Savouretin luona; Kalver-Straadilla, 1688

(20)-100 sivua

Seuranta:

Kirje Confuciuksesta, kiinalainen filosofi.

Pariisissa, Daniel Horthemelsin luona, rue S. Jacques, au Moecenas, 1688

(2)-29-(1) sivut

Kaksi teosta sitomattuna yhteen, pieni in-8 (161 x 105 mm | marginaalien korkeus: 154 mm).

Sidonta tarkasti aikakauden mukaista, täysi nappa nahkaa, graniittinen sävy, selkä koristeltu pienillä kullatuilla napeilla ja pieniä kirjainmerkkejä kullatulla maroquinnilla, punainen tarranauha, punaiset pilkkukärjet, marmoroituja paperi- ja suojalehtiä. Vankka sidonta, mutta siinä on joitakin kulumia ja nahkavaurioita ylä- ja alakulmissa, nahkavaurioita yläreunan kohdalla yläpuolella, repeytymiä selkämyksissä. Kuitenkin kestävä sidonta, joka ansaitsee laadukkaan restauroinnin (kappale ei ole vielä käynyt läpi restaurointia). Sisäpuoli raikas (lievä kosteus, ei vakava, yläreunan sisäpuolella). Täydellisesti tarkastettu. Ilman errata-lehteä, joka osoittaa korjattavat virheet ja jonka olisi pitänyt olla sivun 100 jälkeen (lehti ei koskaan ollut sidottuna tähän kappaleeseen). Mainitut virheet löytyvät kappaleestamme.

Äärimmäisen harvinainen ensimmäinen ranskankielinen painos Confucius'n moraalista.

Tämä pieni teos pidetään ensimmäisenä teoksena, joka toi confucianismin Ranskaan ja yleisemmin länsimaailmaan.

Vuonna 1687 Pariisissa julkaistiin jesuiittapappien Couplet, Herdtrich, Intorcetta ja Rougemontin 'Confucius Sinarum philosophus'. Suuri in-folio, latinaksi. Viitekehys älymystölle, mutta vähän käytännöllinen suurelle yleisölle, joka saattaa haluta tutustua Confucukseen edullisesti ranskaksi. Kaksi kääntäjä-kokoelma-kommentaattoria työskenteli siinä, ja seuraavana vuonna julkaistiin kaksi pienjulkaisua: kanonikko Simon Foucher ja mahdollisesti myös toimittaja Jean de Labrune. Tai ehkä presidentti Cousin, kuten sanotaan. Tai vieläpä itse Couplet, kuten sanotaan. Tekijän nimi vaikuttaa olevan vähemmän tärkeä kuin se, että Confucius ja hänen moraalinsa saadaan ensimmäistä kertaa ranskaksi saavutettaviksi.

Tässä näytetään moraalin kokeita, jotka ovat mestariteoksia. Kaikki on vankkaa, koska oikea järki, tämä sisäinen totuus, joka on kaikkien ihmisten sielussa ja jota meidän filosofi tarkasti jatkuvasti, ilman ennakkoluuloja, ohjasi kaikki sanansa. Siksi hänen antamansa säännöt ja kehotuksensa ovat sellaisia, että kukaan ei ensin tunne vetoa niiden hyväksymiseen. Hänen päättelyissään ei ole mitään väärää, ei mitään liioiteltua, ei mitään noista kauhistuttavista hienouksista, joita näkee suurimmassa osassa nykyajan metafyysikoiden moraalikirjoituksissa.

Voidaan arvioida, kuinka paljon yleisö on velkaa isille Intorcettalle ja Coupletille, jesuiittamiehille, jotka ovat kääntäneet kiinasta latinaksi Confuciuksen kolme kirjaa, joista olemme ottaneet tämän moraalisen otteen, joka nyt julkaistaan. Olemme valinneet tärkeimmät asiat ja jättäneet pois useita, jotka, vaikka ne ovat hyviä itsessään ja erityisesti sopivat henkilöiden, joille ne on tarkoitettu ja kirjoitettu, luonteeseen, saattaisivat ehkä vaikuttaa liian arkisilta ja vähäpätöisiltä Euroopassamme. Koska Intorcettan ja Coupletin teoksessa, Confuciuksen moraalin lisäksi, käsitellään kiinalaisen kansan alkuperää ja sen vanhimpia kirjoja, jotka ovat ilmestyneet useita vuosisatoja ennen Confuciuksen aikaa, olemme kääntäneet tästä aiheesta sen, mikä on tärkeintä tietää.

Tämä teos sisältää laajan varoituksen, joka kattaa 18 sivua.

Julkaisu, jonka annamme yleisölle ja jossa on tiivistettynä koko kiinalainen filosofi Confuciusin moraali, on melko pieni, jos katsoo sen sivumäärää; mutta se on varmasti hyvin suuri, jos ottaa huomioon sisällön tärkeyden. Voidaan sanoa, että tämän filosofin moraali on äärettömän ylevää, mutta samalla yksinkertaista, herkkää ja puhdasta luonnollisen järjen lähteistä. Varmasti, koskaan ei ole nähty niin kehittynyttä eikä niin voimakasta järkeä kuin silloin, kun se ei ole saanut apua jumalallisen ilmoituksen valosta. Koska Confucius puhuu kaikista velvollisuuksista, ei ole mitään, josta hän ei puhuisi. Hän ajaa moraaliaan hyvin pitkälle, mutta ei vie sitä pidemmälle kuin on tarpeen, hänen arvostelukykynsä auttaa häntä aina näkemään, kuinka pitkälle on mentävä ja missä on pysähdyttävä.

Teos jakautuu kolmeen osaan: Ensimmäinen osa: Antiikki ja kiinalainen filosofia. Toinen osa: Konfutse-kokoelma (Konfutsen ensimmäinen, toinen ja kolmas kirja). Seuraavat ovat Konfutsen kirjoista otettuja aforismeja (LXXX aforismia).

Tämän ensimmäisen teoksen jälkeen siihen liitettiin aikanaan Confuciuksen moraalikirje, joka oli osoitettu Daniel Horthemelsille Pariisissa samana vuonna 1688. Lopussa on päivämäärä 23. tammikuuta 1688 Pariisissa, ja se on allekirjoitettu painetuilla initiaaleilla S. F***. Hyväksynnän on allekirjoittanut Cousin ja De la Reynie (toukokuu 1688). Viimeisellä sivulla (sivun 29 takasivulla) on kirjastontekijän huomautus, jossa selitetään, miksi tämä kirje on liitetty Confuciuksen uudelleenpainettuun moraaliin Amsterdamissa.

K Confucius'n kirja sisältää niin paljon kauniita asioita, että se on kuin puutarha, jossa jokainen voi poimia kukkia mielensä mukaan; ja jos ryhtyisi väittelemään siitä, onko ruusu parempi kuin neilikkka, saattaisi olla vaikea ratkaista tämä kysymys.

Suuri salaisuus, sanoo Confucius, todellisen tieteen saavuttaminen, siis sellaisen tieteen, joka on arvollinen prinseille ja kuuluisimmille henkilöille, on järjen viljely ja kiillotus, joka on lahja, jonka olemme saaneet taivaalta. Viettelys on häirinnyt sitä, se on sekoittanut siihen monia epäpuhtauksia. Poista siis nämä epäpuhtaudet, jotta se palauttaa alkuperäisen loistonsa ja saavuttaa täydellisyytensä. Tämä on ylin hyvä. Se ei kuitenkaan riitä; lisäksi on tarpeen, että prinssi omalla kehotuksellaan ja esimerkillään tekee kansastaan kuin uuden kansan. Lopulta, saavuttaessaan tämän korkeimman täydellisyyden, tämän ylin hyvän, ei pidä hellittää; tässä tarvitaan ehdotonta sitkeyttä.

Tämä lahja, jonka teille annan, ei voi olla teitä miellyttämättä. Te pidätte moraalisten aforismien hyvästä: tässä on parempia ja kestävämpiä. Jos niiden alkuperäpaikka tekisi ne merkittävämmiksi, ne olisivat sitä etäisyyden vuoksi. Ne ovat kuin kiinalaisia helmiä tai jalokiviä, ja vieläkin arvokkaampia, koska ei ole mitään verrattavissa viisauden aarteisiin, kuten kirjoitus sanoo. Voisin sanoa saman myös niiden muinaisuudesta, jos totuus ei olisi ajaton, ja jos voisi ajatella, että nämä aforismit, ollessaan vanhempia, olisivat myös totuudellisempia ja kestävämpiä.

Konfutseilaisuus, jonka perusti Konfucius (s. 551 eaa. ja kuoli 479 eaa.); 500-luvulla eaa., on eettinen ja poliittinen filosofia, joka keskittyy yhteiskunnalliseen harmoniaan ja moraaliin. Se arvostaa käsitteitä kuten 'ren' (hyvän tahto) ja 'li' (riitit), jotka ohjaavat ihmisten välisiä vuorovaikutuksia. Perheen hierarkia ja esi-isien kunnioitus ovat tämän ajattelun ytimessä, korostaen ihmissuhteiden tärkeyttä. Konfutseilaisuus ehdottaa myös koulutuksellista näkemystä, jossa oppiminen ja itsekehitys ovat keinoja yhteiskunnan parantamiseen. Se on vaikuttanut aasialaiseen kulttuuriin ja muokannut sosiaalisia ja poliittisia rakenteita vuosisatojen ajan. Lopuksi, se pyrkii luomaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan yksilön etiikan ja kansalaisvastuun kautta. Konfucius, joka on osittain historiallinen ja osittain legenda, on kuvattu hänen ensimmäisessä elämäkerrassaan, joka on peräisin Shiji-teoksesta (史記 / 史记, Shǐjì), kiinalaisen historioitsija Sima Qianin kirjoittamasta teoksesta vuosina 109–91 eaa., eli yli neljä vuosisataa hänen kuolemastaan.

Tässä on joitakin Confuciuksen ajattelusta inspiroituneita lainauksia suomeksi: "Se, joka siirtää vuoren, aloittaa pienistä kivistä." Tämä lainaus korostaa sitä, että suurten tavoitteiden saavuttamiseksi on hyvä aloittaa pienistä askelista. "Ylimmäinen ihminen on se, joka ei pyri saavuttamaan etuja toisten kustannuksella." Se korostaa etiikan ja vastuun merkitystä muita kohtaan. "Ei riitä, että oppii, vaan on myös sovellettava oppimaansa." Tämä ajatus painottaa toiminnan tärkeyttä oppimisessa. "Sukulaisten kunnioittaminen on moraalin perusta." Tämä lainaus muistuttaa perheen ja perinteiden tärkeydestä. "Älä tee toisille sitä, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän." Tämä vastavuoroisuuden periaate on confucelaisen moraalin ytimessä. Nämä lainaukset heijastavat hyvin Confuciuksen etiikkaa ja viisautta, jotka keskittyvät moraaliin, ihmissuhteisiin ja oppimiseen.

Erittäin hyvä esimerkki tästä merkittävästä teoksesta, joka on tärkeä Confucianismin levittämisessä länsimaihin.

Yhdessä samanaikaisesti julkaistun kirjeen kanssa, joka oli aikanaan sidottu yhteen, tämä oli yksi harvinaisimmista kokoontumisista.