Sebastiaan Mattheus Sigismund de Ranitz (1846-1916) - Pastoraal landschap met rustende personen

Kaunis 1800-luvun kevyt impressionistinen maalattu pastoraalinen maisema, jossa on levollisia henkilöitä. Tämän akvarellin maalannut ei ole kukaan muu kuin Jonkheer Sebastiaan Mattheus Sigismund de Ranitz (1846–1916), joka oli paitsi lahjakas taiteilija, myös tullut tunnetuksi epäilemättä kuningatar Wilhelminan tulevana isänä (ja siten nykyisen kuninkaan Willem-Alexanderin isoisänä).
Vesiväri paperilla on hyvässä kunnossa, ja siinä on vielä erittäin kauniit (syksyiset) värit. Alareunassa vasemmalla signeerattu ja päivättynä, sekä kauniisti kehyksissä. Vesivärin mitat ovat 25x35 cm.




Jonkheer Sebastiaan Mattheus Sigismund de Ranitz (1846–1916) arveltu isä kuningatar Wilhelminalle.

Biologinen isyys silloin 63-vuotiaalle kuningas Willem III:lle on kyseenalaistettu. Hän ei nimittäin olisi myöhemmällä iällään voinut saada lapsia syfiliksen vuoksi. Huhujen mukaan Willem III:n läheisyydessä etsittiin sopivaa ehdokasta kruununperijän saamiseksi Emmalle. Valinta olisi osunut Jonkheer Sebastiaan Mattheus Sigismund de Ranitziin (1846–1916), joka oli Sebastiaan Mattheus Sigismund de Ranitziin (1804–1884) ja Anna Margaretha Jacoban Fransin poika. Hän oli saavuttanut suomalaisessa armeijassa asemapäällikön ja kapteenin arvon Prins Alexanderin palveluksessa. Tässä tehtävässä hänet nimitettiin kuninkaan WIllem III:n henkilökohtaiseksi sihteeriksi ja adjutantiksi. Kuningas WIllem III:n kuoleman jälkeen hänestä tuli Emman adjutantti, ja myöhemmin hänet nimitettiin kuninkaallisen päätöksen nojalla aatelissäädyn jäseneksi, jonkkheyriksi. Vuonna 1894 Emma ehdotti häntä majuriksi ylennettäväksi, mutta tämä hylättiin silloin vallinneen puolustusministeri Schneiderin (1832–1925) toimesta. Ministerineuvoston keskustelujen jälkeen de Ranitzi siirrettiin jopa eläkkeelle, koska hänelle oli langetettu sotilassäädyn tuomio. Kuningatar Emma kuitenkin jatkoi luottamustaan adjutanttiinsa ja antoi hänelle itse pelin trik-trak, jonka hän oli perinyt kuningas Willem III:ltä. Wilhelmina oli myös tunnettu siitä, että hän oli kuulovammainen. Tämä on perinnöllistä, kun taas sekä Emmalla että Willem III:lla ei ole tiedossa ketään perheessä, joka kärsisi kuulovammasta. On kummallista, koska de Ranitzi kärsi kuitenkin kuulovammasta. Hän oli myös taitava piirtäjä ja maalari, ja hänen työnsä muistuttavat paljon Wilhelmin teoksia. On mahdollista, että tämä ominaisuus, luovuus ja teemavalinta, ovat myös perinnöllisiä.