Ger Dekkers (1929-2020) - Goals, Dronten






Yli 35 vuoden kokemus; entinen gallerian omistaja ja Museum Folkwangin kuraattori.
| 220 € | ||
|---|---|---|
| 200 € | ||
| 150 € | ||
Catawikin ostaja turva
Maksusi pidetään turvassa, kunnes saat esineesi. Näytä tiedot
Trustpilot 4.4 | 124522 arvostelua
Arvosteltu erinomaiseksi Trustpilot.
Myyjän antama kuvaus
Tämä on sarja kuvia Gerrit Hendrik (Ger) Dekkersistä (Borne, 21. elokuuta 1929 – Zwolle, 20. tammikuuta 2020), hollantilaisesta valokuvaajasta, joka asui ja työskenteli Giethoornissa.
Mitat: 56 x 41 cm
Koko kehyksellä: 54 x 39 cm
Ei ole lasia varten.
Ger Dekkers opiskeli vuosina 1950–1954 AKI Kunstacademie -instituutissa Enschedessä. Hän saavutti erityisen tunnettuuden suomalaismaisemien yhdistetyistä valokuvasekvensseistään. Kamera ei hänelle ollut vain tallennusväline, vaan olennainen työkalu hänen autonomisen taiteilijuutensa kehittymisessä.
Dekkersin huomio kiinnittyi maiseman vieraannuttaviin elementteihin: ihmisten jättämiin tai eksyneisiin esineisiin, kuten putkiin ja suojapeitteisiin. Hän ei välittänyt 'kauniista kuvasta', kuten hänen dokumentaarisessa valokuvauksessaan, vaan katseesta itsestään — katseilmiöstä. Konseptuaalinen taide, joka tuohon aikaan saapui Yhdysvalloista Eurooppaan, löysi Dekkersiltä hedelmällisen kasvualustan.
Myöhemmillä vuosikymmenillä hän keskittyi uuteen valloitettuun maahan, jossa ihmisen asuttaminen on vielä puutteellista, mutta jossa ihmisen käden jälki näkyy selvästi pienten patojen, ojien ja jaotusten jyrkissä linjoissa. Tässä sarjassa tämä teema tulee vakuuttavasti esiin.
Myyjän tarina
Tämä on sarja kuvia Gerrit Hendrik (Ger) Dekkersistä (Borne, 21. elokuuta 1929 – Zwolle, 20. tammikuuta 2020), hollantilaisesta valokuvaajasta, joka asui ja työskenteli Giethoornissa.
Mitat: 56 x 41 cm
Koko kehyksellä: 54 x 39 cm
Ei ole lasia varten.
Ger Dekkers opiskeli vuosina 1950–1954 AKI Kunstacademie -instituutissa Enschedessä. Hän saavutti erityisen tunnettuuden suomalaismaisemien yhdistetyistä valokuvasekvensseistään. Kamera ei hänelle ollut vain tallennusväline, vaan olennainen työkalu hänen autonomisen taiteilijuutensa kehittymisessä.
Dekkersin huomio kiinnittyi maiseman vieraannuttaviin elementteihin: ihmisten jättämiin tai eksyneisiin esineisiin, kuten putkiin ja suojapeitteisiin. Hän ei välittänyt 'kauniista kuvasta', kuten hänen dokumentaarisessa valokuvauksessaan, vaan katseesta itsestään — katseilmiöstä. Konseptuaalinen taide, joka tuohon aikaan saapui Yhdysvalloista Eurooppaan, löysi Dekkersiltä hedelmällisen kasvualustan.
Myöhemmillä vuosikymmenillä hän keskittyi uuteen valloitettuun maahan, jossa ihmisen asuttaminen on vielä puutteellista, mutta jossa ihmisen käden jälki näkyy selvästi pienten patojen, ojien ja jaotusten jyrkissä linjoissa. Tässä sarjassa tämä teema tulee vakuuttavasti esiin.
