Giovenale - Satire - 1804

NAPALEONISET TUPAAN ASIAKIRJAA - SATIRAN JA BORGHESIAN MORAALIN VÄLINÄ
Tässä tyylikäs milanolainen painos Giovenalen satiireista, Pietrolla (tai tarkemmin G.) Giordanin kääntäminä, sijoittuu Napoleonttisen Italian kulttuurisen kuohunnan tilaan, jossa latinanklassikoiden palauttaminen saa paitsi filologisen myös kansalais- ja moraalisen merkityksen. Giovenale, vihaa ja purevaa kritiikkiä peilaava runoilija, suodatetaan tässä Gianordanin neoklassisen ja patrioottisen herkkyyden läpi, joka on Italian varhaisessa 1800-luvussa keskeinen hahmo. Tuloksena on teos, joka säilyttää alkuperäisen poleemisen voiman, mutta lukee satiirin pedagogisesta näkökulmasta, muuttaen roomalaisen satiirin modernin kansalaisen kasvatustyökaluksi. Kirjaesineen, yksinkertaisen sidoksen, ilmentää täydellisesti tämän jännitteensä klassisen kurinalaisuuden ja kirjallisuuden uuden julkisen tehtävän välillä.
MARKKINHARVA
Italialaiset 1800-luvun alun satiirat Giovenalesta, erityisesti Giordanin kääntäminä ja samalla ajankohdan sidoksessa, sijoittuvat yleisesti noin 450–700 euroon. Hyvin säilyneet, täydelliset kappaleet ja koristeellisine nidontoineen voivat nousta 800–1 000 euroon. Tämä kappale, eheytensä ja marmoroidun sidoksen laadun vuoksi, sijoittuu todennäköisesti markkinoiden keskitasolta–korkeammalle.

FYSISET DESKRIPTION JA TILA
Kaksi nidottua nidettä; ajanmukainen kahdella nahkasidoksella, ruskeaa nahkaa, kannet marmoroidulla paperilla, selkä puoli-urainta, kultaisin kronimatkoin ja numeroitu selkä. Kirjakortteja hieman kellastunutta ja joitakin kevyitä tahroja, etenkin etukappaleilla; laidat suuret. Sidonta luja. Hyvä kappale, kokonaisuudessaan hyvässä kunnossa.
Sivun numerointi:
Vol. I: [2], XXIV, 312 s.
Vol. II: [2], 328 s.
Vanhoissa kirjoissa, joiden historia on useita vuosisatoja, voi olla joitakin vikoja, joita kuvauksessa ei aina huomioida.

KOKO NIMI JA TEKIJÄ
Giovenalen satiirat, kääntänyt G. Giordani.
Milano, Genioin Typografia ja Paja, 1804.

KONTEKSTI JA MERKITYS
Giovenalen satiirat ovat yhtä latinan kirjallisuuden huippuja voimakkaan poleemisen polyyn ja ilmaisun voimansa vuoksi. Terävällä kielellä ja usein väkivallaisilla kuvituksilla runoilija syyttää Rooman keisarikunnan moraalista korruptiota, paljastaen yksityiset paheet ja julkiset rappeutumiset. Giordanin käännös sijoittuu kriittiseen hetkeen italian kulttuurissa, jolloin klassikkojen uudelleenlöytäminen muodostaa välineen kansalais- ja poliittiselle koulutukselle. Giordani ei rajoitu pelkäämään kääntämiseen: hän tulkitsee, välittää ja osittain moraalistaa, sovittaen antiikin satiirin nykyyleisön makuun ja tarpeisiin. Teos muodostaa näin sillan kahden maailman välille: Rooman keisarikunta ja Yhdempää Italia, jotka jakavat yhteisen tarpeen tarkastella yhteiskuntaa kriittisesti.

TEHTÄVÄN TIEDOTE: TEKIJÄN ELÄKETIETO
Decimo Giunio Giovenale, syntynyt todennäköisesti Aquinoon I ja II vuosisadan välissä j.Kr., on yksi suurimmista latinalaisista satiirikkorunoilijoista. Toimi keisarien Domius, Trajan ja Hadrian aikana, hän on kirjoittanut kuudesitoista satiiria hexametreissä, tunnettu ilmaisun väkivaltaisuudesta ja moraalisen sävystä. Hänen teoksensa vaikutti syvästi eurooppalaiseen satiiriperinteeseen Boileau'lta Swiftiin ja Leopardiin saakka.
Pietro Giordani (1774–1848), kirjailija ja kääntäjä, oli keskeinen hahmo Italian neoklassismissa. Leopardin ystävä ja mentori, hän kannatti kirjallisuuden käsitystä kansalaisena ja moraalisena välineenä, edistäen klassikoiden levittämistä italian kielellä.

KUSTANTAMON HISTORIA JA LEVITYS
Giordanin käännös Giovenalen satiireista sai kohtuullisen levityksen 1800-luvun alussa, kuvaillen uusinta kiinnostusta latinalaisiin klassikoihin, jota akateemiset ja patrioottiset piirit edistäivät. Milanon painatuskokoelma vuodelta 1804 on eräs varhaisista todisteista tästä kulttuuriprojektista, jonka tukijana toimi Napoleonin aikakauden typografiat. Myöhemmät uudelleenPainatukset 1800-luvulla vahvistivat Giovenalen asemaa Italiassa, usein modernein makuun mukautetuin versioin.

BIBLIOGRAFIJA JA VIITTEET
ICCU/OPAC SBN: merkintä “Satire di Giovenale tradotte da G. Giordani”, Milano, 1804.
Cat. BnF: Juvenal, Satires, italian editions XIX century, typographic comparison.
Graesse, Trésor de livres rares, IV, p. 478 ( Juvenalis).
Brunet, Manuel du libraire, III, col. 562–565 (Juvenal, translations and editions).
Gamba, Series of language texts, no. 2093 (editions of classical authors translated into Italian).