Stephen Gill - Signed; Hackney Wick - 2005

Hackney Wick sijaitsee Itä-Lontoossa Grand Union -kanavan, Lea-joen ja Eastway A106:n välissä. Tapasin alueen ensimmäisen kerran loppuvuodesta 2002, kun valokuvasin mainosjulisteiden takapuolia. Vaikka olin asunut Lontoossa yhdeksän vuotta ja luulin tuntevani Itä-Lontoon hyvin, Hackney Wick heitti minut epäjärjestykseen; se muutti täysin karttani tästä Lontoon osasta. Ensimmäinen vierailuni tapahtui eräänä sunnuntaina vanhan Greyhound-/speedway-stadionin markkinoilla. Laaja markkina-alue ei ollut sellainen kuin olin ennen nähnyt. Ensisilmäyksellä, lukuun ottamatta muutamia kastelemiani ruukkuja, suurin osa myytävänä olleista tavaroista näytti romuilta. Tämä ei ollut markkina-alue ylellisyystuotteille; vaikutti siltä, että se oli olemassa ihmisille, jotka kamppailivat pysyäkseen pinnalla: loppuunmyytyjä valkoisia tuotteita, pinottuja pesukoneita ja jääkaappeja, kuparilankaa ja muita rakennuksista riisutun romun jäjiltä jälelle jääneitä esineitä; pinot vanhoja VHS-videoita, jotka oli pakotettu poistumaan ihmisten kodeista tilan teon vuoksi DVD:ille siirtymisen vuoksi.

Tuona päivänä ostin markkinoilta muovisen kameran; siinä oli muovinen objektiivi, ei tarkennusta eikä kuvausaukkojen säätöä. Tunsin välittömästi velvollisuuteni tallentaa kuvia, ja seuraavina vuosina se kuljetti minua ja vetosi paikan itseensä; tällä kertaa, toisin kuin tähän mennessä tekemissäni töissä, teoksen ominaisuudet eivät pyörineet tiukan käsitemallan tai yksittäisen kiinnostuksen, obsession tai mielessä jo kypsyneen idean ympärillä, vaan enemmänkin maantieteelliseen vetovoimaan ja paikan sekä sen asukkaiden kiinnostukseen. Vaikka kyseessä ei ollut yhtä lailla “käsite”, nautin ajatuksesta siitä, että tämä kamera alkaisi nyt työskennellä siellä sisällä ja sen ympäristössä, missä sitä oli lähdetty etsimään. Hackney on pitkään tarjonnut turvasataman pakolaisille ja turvapaikan hakijoille ympäri maailmaa, ja minulle Hackney Wick heijastaa erityisesti Lontoon suurta monimuotoisuutta.

Tämä uusi kohtaaminen paikan kanssa sattui samaan elämänvaiheeseen, jossa aloin saada vähemmän luottamuksellisia tietoja ja kuvia, ja tajusin, että kun tieto koostuu, kieltää tai hämärtyy, muut tunteet pysyvät. Tämä sarja tiivisti sen, mitä siihen aikaan uskoin olevan ihanteellinen määrä informaatiota paikan hengen ja tunteen herättämiseksi.

Markkina suljettiin 13. heinäkuuta 2003; toiminut seitsemän vuotta. Kauppastandardien valvojien mukaan se oli hukuttunut varastetuista ja väärennetyistä tavaroista. Vanhan stadionin jälet purettiin muutama viikko sulkemisen jälkeen osana Lontoon 2012-kandidaatin valmisteluja. Hackney Wickin toinen puoli paljastuu. Kauhusäryn ja kaaoksen ulkopuolella luonto on onnistunut löytämään ja pitämään paikan itselleen. Kanavat ja joet sekä salaiset varastot (joita tuntevat vain omistautuneet puutarhurinsa) suovat kodin monille linnuille ja eläimille. Nämä piilopaikat omaavat oman voimansa, joka pian hiljenee niiden ympärille laskeutuvan tomun myötä.” (valokuvaajan teksti)

Kuvaus Martin Parrin ja Gerry Badgerin teoksessa heidän laajasta kirjallisuushistoriastaan valokuvakirjoista.

Esimerkkikappale kuin uusi, Stephen Gillin signeeraama!