Saksan osavaltiot. 41 different OLD coins 1773-1873 including silver

Täytyy nähdä (!) – ole hyvä ja katso kuvia.
Saksan valtiot, viehättävä erä, jossa on 40 erilaista kolikkoa 1700- ja 1800-luvuilta, mukaan lukien useita hopearahoja, parempia tyyppejä ja parempia ominaisuuksia. viehättävä kokoelma

Katso muita Catawikin huutokauppakohteitamme nähdäksesi lisää kolikkokokoelmia. ja/tai lisää meidät suosikkeihisi löytääksesi tulevat huutokauppakohteemme helposti.

Huuda luottavaisin mielin. AG-Worldcoins, yli 7000 erää myyty Catawikissa. Korkea palautepistemäärä.

Arvioi tätä kohdetta annettujen kuvien perusteella.
Lähetetään rekisteröidyllä kirjeellä.
Veloitan vain kerran toimituskulut, kun ostat useita eriä samassa huutokaupassa.

Olet tervetullut tekemään tarjouksia muistakin kohteistani:
https://veiling.catawiki.nl/aanbod/hamaca

Lisätiedot:
Saksan osavaltiot
Vaikka Saksan keisarikunnan alkuperä voidaan jäljittää Verdunin sopimukseen, jossa Karl Suuren alueet Rhinen itäpuolella siirtyivät saksalaiselle prinssi Louisille, se oli vuosisatojen ajan lähinnä maantieteellinen käsite, joka koostui sadoista käytännössä itsenäisistä suurista ja pienistä valtioista. Nimellisesti valtiot olivat uskollisia Pyhälle Rooman keisarille, joka oli myös saksalainen kuningas, mutta koska keisarit osoittivat yhä vähemmän huolta Saksasta, todellinen valta siirtyi yksittäisten valtioiden herroille. Keisarikunnan hajoaminen huipentui traagiseen 30-vuotissotaan, vuosina 1618–1648, joka tuhosi suuren osan Saksasta, tuhosi sen maatalouden ja keskiaikaisen kaupallisen aseman ja päätti Habsburgien yrityksen yhdistää Saksa. Resursseista johtuvan hallinnollisen kapasiteetin puutteen vuoksi keisarillinen valta muuttui täysin voimattomaksi. Tänä aikana Saksassa oli arviolta 1800 yksittäistä valtiota, joista jotkut olivat vain noin 300 asukkaan kokoisia. Viime aikojen Saksan keisarikunta (Bismarckin luomus) muodostui 14. huhtikuuta 1871, jolloin Preussin kuningas tuli Saksan keisariksi Vilhelm I:ksi. Uusi keisarikunta käsitti 4 kuningaskuntaa, 6 suurherttuakuntaa, 12 herttuakuntaa ja ruhtinaskuntaa, 3 vapaakaupunkia sekä Alsacen-Lorraineen ei-autonomisen maakunnan.
MINT MARKS
A - Berliini, 1750-luku
A - Clausthal (Hannover), 1833–1849
B - Bayreuth, Franconia (Preussia), 1796-1804 B - Breslau (Preussia, Sileesia), 1750-1826
B - Brunswick (Brunswick), 1850–1860
B - Brunswick (Länsi-Saksa), 1809–1813
B - Dresden (Saksa), 1861–1872
B - Hannover (Brunswick), 1860–1871
B - Hannover (Itä-Friesiassa), 1823-1825
B - Hannover (Saksa) 1872-1878
B - Hannover (Hannover) 1821–1866
B - Hannover (Preussi) 1866–1873
B - Regensburg (Regensburg) 1809
B.H. Frankfurt (Vapaa kaupunki Frankfurt), 1808 B (rosetti) H - Regensburg (Reinin alueen)
Konfederaatio 1802–1812
C - Cassel (Westfalia), 1810–1813
C - Clausthal (Brunswick)
C - Clausthal (Hannover), 1813–1834
C - Clausthal (Westphalia), 1810-1811
C - Dresden (Saksa), 1779-1804
C - Frankfurt (Saksa), 1866-1879
D - Aurich (Itä-Friesiassa Preussin alaisena), 1750–1806 D - Dusseldorf, Reininmaa (Preussi), 1816–1848
D - München (Saksa), 1872-nykyinen
E - Dresden (Saksa), 1872–1887
E - Muldenhutten (Saksa), 1887–1953
F - Dresden (Saksa), 1845-1858
F - Magdeburg (Preussi), 1750–1806
F - Cassel (Hesse-Cassel), 1803–1807
F - Stuttgart (Saksa) 1872-nykyhetki
G - Dresden (Saksa), 1833-1844, 1850-1854
G - Glatz (Preussin Sileesia) 1807–1809
G - Karlsruhe (Saksa) 1872-nykyhetki
G - Stettin Pomeraniassa (Preussi), 1750-1806 GN-BW - Bamberg (Bamberg)
H - Darmstadt (Saksa) 1872–1882
H - Dresden (Saksi) 1804–1812
H.K. - Rostock (Rostock) 1862-1864
I - Hampuri (Saksa)
J - Hampuri (Saksa) 1873–nykyhetki
J - Pariisi (Westfalia) 1808–1809
M.C. - Brunswick (Brunswick), 1813–14, 1820
P.R. - Dusseldorf (Julich-Berg), 1783-1804
S - Dresden (Saksa) 1813–1832
S - Hannover (Hannover) 1839–1844
RAHAJÄRJESTELMÄ
Vuoteen 1871 asti Mark (Marck) oli painomitta.
Pohjois-Saksan osavaltiot vuoteen 1837 asti.
2 Heller = 1 Pfennig
8 Pfennige = 1 Mariengroschen 12 Pfennige = 1 Groschen
24 Groschen = 1 Thaler
2 Gulden = 1 ja 1/3 Reichsthaler.
1 Speciesthaler (ennen vuotta 1753)
1 Convention Thaler (jälkeen 1753)
Pohjois-Saksan osavaltiot vuoden 1837 jälkeen
12 Pfennige = 1 Groschen 30 Groschen = 1 Thaler
Vereinsthaler (vuoden 1857 jälkeen)
Etelä-Saksan osavaltiot vuoteen 1837 asti.
8 Helleriä = 4 Pfennigiä = 1 Kreuzer
24 Kreuzer Landmunze = 20 Kreuzer
Convention Munze
120 Convention Kreuzer = 2 Convention
Gulden = 1 konventiothaler
Etelä-Saksan osavaltiot vuoden 1837 jälkeen
8 Helleriä = 4 Pfennigiä = 1 Kreuzer
Saksan osavaltiot 1857–1871
Vuoden 1857 rahaliittosopimuksen seurauksena kaikki Saksan osavaltiot ottivat käyttöön yhtenäisen painoiset Vereinsthalerit, jotka olivat 1/30 hienopunnan arvoisia hopeaa. Ne jatkoivat kuitenkin alueellisten pienrahan yksikköjensä käyttöä Vereinsthalerin jakamiseen pienirahan tarkoituksiin.
Saksan yhdistymisen jälkeen vuonna 1871, kun vanha Thaler-järjestelmä hylättiin Mark-järjestelmän (100 Pfennig = 1 Mark) hyväksi, Vereinsthaler jatkoi liikkumista laillisena maksuvälineenä 3 Markin kolikkona, ja kaksois-Thalerin 6 Markin kolikkona vuoteen 1908 asti. Vuonna 1908 Vereinsthalerit julistettiin virallisesti arvottomiksi, ja Thaler-rahapaja korvattiin uudella 3 Markin kolikolla, joka vastasi vanhaa Vereinsthaleria ominaisuuksiltaan. Kaksois-Thalerin kolikkoa ei korvattu, koska 6 Markin kolikolle ei ollut suurta kysyntää. Vuoteen 1930-luvulle asti saksalaiset jatkoivat viittaavansa 3 Markin kolikkoon nimellä ”Thaler”.
Alkoi 1871 kulta
100 penninkiä = 1 markka
Verrechnungs- ja Gutschriften-tokens
Nämä olivat metallisia velkakirjatodistuksia, joita käytettiin kaupallisissa ja pankkitoimissa johtuen saatavilla olevan sivukolikoiden puutteesta. Näitä tokeneita voitiin lunastaa riittävissä määrissä.